| WorldSkills hopeamitalisti tavoittelee jatkuvasti uusia haasteita |
|
|
|
Unfortunately there is no translation available for this page 27.4.2010 Marjaana Luoma on määrätietoinen ja lahjakas nuori nainen, joka nappasi pukuompelulajin hopeaa WorldSkills -kisoissa Calgaryssa Kanadassa syyskuussa 2009. Hän on ylioppilas, pukuompelija ja lisäksi hänellä on ompelijakisällin tutkinto. Oppinsa hän on saanut Tampereen ammattiopistosta. ”Mulla on ollut hyviä ihmisiä ympärillä”, Marjaana toteaa menestymisensä taustasta. Henkistä ja fyysistä valmentautumista Marjaanan valmentautuminen WorldSkills -kisoihin alkoi tammikuussa 2009 ja se kesti yhdeksän kuukautta. Hänellä oli tukenaan valmennustiimi, joka huolehti kisatyön aikataulutetusta harjoittelemisesta mutta myös henkisestä valmistautumisesta. ”Meillä oli Suomen maajoukkueringissä psykologi, jonka panos oli tosi tärkeä. Oli hyvä, että yhteishengen ja luottamuksen rakentamiseen panostettiin, olihan meitä yhteensä yli 100 hengen joukkue edustamassa Suomea.” ”En pelkää virheitä” Kilpailukokonaisuus Kanadassa kesti neljä päivää, joiden aikana pukuompelulajin kilpailijat valmistivat hääpuvun. Ensimmäisenä päivänä ommeltiin hääpuvun yläosa, korsetti. Toisena ja kolmantena päivänä korsettiin liitettiin hameosa, jota sai kuosittaa valitsemallaan tyylillä. Viimeisenä päivänä puku viimeisteltiin koristein. ”Aikaisempina vuosina kilpailijat ovat ommelleet täysin identtisiä töitä esimerkiksi tietynlaisen kotelomekon ja siihen jakun. Nyt oli ihana, kun sai vapaasti tehdä juuri sellaisen puvun kuin itse halusi. Näin lajista tuli paljon yleisöystävällisempikin.” Marjaana kuvaa kilpailupäivien kuluneen jännityksen ja keskittymisen vuoksi ”migreenissä”. Vaikka muistikuvat paikanpäältä ovat hieman hämärät, hän kokee oppineensa koko kilpailuprosessista paljon. ”Tein paljon pikkumokia ja sellaisissa tilanteissa oli pakko improvisoida. En pelkää tehdä virheitä, koska tiedän selviäväni niistä.” Pukuompelijaksi opiskelevia Marjaana kannustaa omien kokemustensa perusteella tekemään paljon toistoja. ”Ommelkaa, ommelkaa, ommelkaa. Vain tekemällä oppii, oikeastaan kantapään kautta parhaiten.” Käsityöläisestä teekkariksi Marjaanan opinnot eivät suinkaan ole päättyneet, vaan tällä hetkellä hän opiskelee Oulun yliopistossa arkkitehtuuria. Vielä ei ole varmaa, mikä hänestä tulee isona. Monia mahdollisuuksia kuulemma on. ”Mää varmaan luon näistä yhdistelemällä jonkun oman tieteenalan”, Marjaana virnistää. Sanna Virtanen-Laikari |













